Partisipasaun Feto Iha Vida Politik Sei Menus

COVALIMA RCCT (08-03-2023), Sekretaria Munisípiu Covalima, Fransisco de Jesus Alves, hateten haree ba partisipasaun feto iha vida politika liliu iha Munisipiu Covalima sei menus tebes, hanesan mos Covalima iha Suku 30 maibe iha feto ida deit maka sai xefe suku.

“Covalima iha Suku 30 maibe ita hetan deit inan feton na’in-1 sai xefe do suku, hau hanoin ida ne’e partisipasaun feto iha vida politika sei menus tebes, tanba ne’e maka ho selebrasaun loron mundial ida ohin ne’e, ita selebra no fo korazen inan feton sira atu involve maka’as liu tan iha vida politik no iha atividade hotu-hotu” informa Sekretaria Munisípiu Covalima, Fransisco de Jesus Alves, ba jornalista sira hafoin partisipa iha selebrasaun loron mundial feto ne’ebe organiza husi World Vision hala’o iha salaun Administrasaun Munisípiu Covalima, Kuarta (08/03).

Sekretaria Munisípiu Covalima afirma eleisaun parlamentar no eleisaun suku mos besik daudaun ona korazen nafatin ba inan feton sira atu involve no hola parte iha vida politik nian sai xefe suku no sai membru parlamentu, sai membru governu, sai administrador munisipiu, administrador postu no asume mos kargu xefia sira iha instituisaun estadu nian hodi dezenvolve rai ida ne’e liliu iha rai Covalima.

Pontu Fokal Sekretaria Estadu Igualdade no Inkluzaun Munisipiu Covalima Francisco T.G de Araújo, dehan partisipasaun iha dezenvolvimentu mesak mane deit ne’e dezenvolvimentu sei la lao ho susesu tan ne’e presija mos inan feton sira hola parte hodi bele fo mos sira nia hanoin no hato’o mos sira nia inspirasaun.

“Ita hamutuk atu bele motivu no fo motivasaun katak partisipasaun iha dezenvolvimentu ne’e se mane deit ita nia dezenvolvimentu sei la lao ho susesu, tanba ne’e maka presija mos ho ita nia inan feton sira atu hola parte bele fo mos sira nia hanoin, hato’o mos sira nia inspirasaun atu nune’e para bele atinje igualidade ne’ebe maka ita hotu hakarak” informa Pontu Fokal Sekretaria Estadu Igualdade no Inkluzaun Munisipiu Covalima Francisco T.G de Araújo.

Nia haktuir governu iha komitmentu boot ratifika konvensaun lubuk ida, konvensaun kona-ba hahalok diskriminasaun kontra feto sira, ida ne’e governu nia komprimisiu boot atu bele garante hodi asegura ba iha asuntu igualidade jéneru ninian.

“Ita iha enkuadramentu barak ne’ebe maka sei inklui ema hotu-hotu ho prinsipiu ida katak sei la husik ema ida iha kotuk, tanba ne’e mak ohin loron iha komemora loron mundial feto atu hodi hanoin hikas oinsa atu ita bele luta hamutuk” nia dehan.

Nia hatutan partisipasaun feto iha vida politik ne’e imporrante tebes tanba prosesu dezenvolvimentu atu la’o diak ne’e presija involve mos inan feton sira, labele husik sira iha dapur deit.(JS)

Array